Yrityksissä puhutaan kasvusta kahdella kielellä – ja siksi sitä syntyy liian vähän

Johtoryhmässä puhutaan kasvusta, katteesta ja kassavirrasta. Markkinointi puhuu tunnettuudesta, luottamuksesta ja asiakassuhteista. Molemmat puhuvat omasta näkökulmastaan järkevästi, mutta keskustelu ei kohtaa.
Ongelma ei ole siinä, etteikö asioita mitattaisi. Lukuja ja mittareita on enemmän kuin koskaan. Ongelma on siinä, mitä ne luvut kenellekin tarkoittaa ja miten ne kytketään päätöksiin.
Miksi markkinoinnin mittarit jäävät irrallisiksi liiketoiminnasta?
Jos markkinointi raportoi, että spontaani tunnettuus on 37 prosenttia, se jää helposti irralliseksi tiedoksi. Se kirjataan ylös, nyökätään ja siirrytään eteenpäin. Harva pysähtyy kysymään, mitä tuo luku tarkoittaa myynnin, hinnoittelun tai kasvun kannalta.
Käytännössä se tarkoittaa, että 63 prosenttia potentiaalisista asiakkaista ei muista yritystä siinä hetkessä, kun vaihtoehtoja mietitään. Heidän kohdallaan keskustelu alkaa aina alusta – ylipäätään tiedosta, että tällainekin yritys on olemassa. Vasta sitten pääsee perustelemaan, miksi tämä yritys kannattaisi ottaa mukaan tarjoamaan.
Ja se näkyy ajassa, katteessa ja voittoprosentissa, vaikka siitä ei varmasti mitään kirjaa pidetä.
Miten tunnettuus vaikuttaa myyntiin, hinnoitteluun ja kasvuun?
Sama ilmiö toistuu muissakin asioissa, mutta eri nimillä. Se, tuleeko yritys ylipäätään mieleen ostotilanteessa, liittyy tunnettuuteen. Se, mitä siitä ajatellaan, ohjaa sitä, miten vakavasti sitä harkitaan. Tunnistettavuus vaikuttaa siihen, tunnistetaanko yritys oikeaksi toimijaksi niissä tilanteissa, joissa ostaja kohtaa sen.
Nämä eivät ole abstrakteja mielikuvia, vaan ehtoja siitä, millä lähtöasetelmalla myynti tekee työnsä, hinnoittelee tuotteet ja voittaa kaupat.
Tarjouspyynnöt ei synny järjestelmissä vaan ihmisten mielissä. Se lista rakentuu niistä yrityksistä, jotka tulevat mieleen, joista on riittävän selkeä käsitys ja joiden kanssa uskaltaa edetä. Kun nämä osuvat kohdalleen, tulosta syntyy. Kun eivät, sitä ei yksinkertaisesti ole edes pelissä.
Olen nähnyt tämän käytännössä monta kertaa. Paraskin ratkaisu jää pois, jos sitä ei pyydetä mukaan kisaan.
Miten markkinoinnin vaikutus näkyy talouden luvuissa?
CFO näkee nämä vaikutukset joka kuukausi, mutta eri riveillä. Pipeline coverage, win rate, keskimääräinen alennus ja myyntisyklin pituus kehittyy suuntaan tai toiseen. Harvemmin pysähdytään siihen, mikä näitä oikeasti ohjaa.
Jos tätä yhteyttä ei tehdä näkyväksi, markkinointi jää raportoinniksi ja myynti tehokkuuskysymykseksi. Yritys optimoi sitä, mikä on helppo mitata, vaikka todellinen vipuvarsi on jossain muualla.
Siksi tämä ei ole markkinoinnin ongelma, vaan koko johtoryhmän. Kyse on siitä, onko yrityksessä yhteinen tapa ymmärtää, mistä kasvu syntyy.
Jos markkinoinnin mittarit pitää kytkeä myyntiin, katteeseen ja johtoryhmän päätöksiin, siihen sopii Markkinoinnin johtaminen.
Lisää samasta aiheesta
Markkinointi on asiakkaan ääni johtoryhmässä
Yrityksiä johdetaan sisältä käsin: tuotanto, talous ja jakelu ovat hallussa, mutta asiakas jää pöydän ulkopuolelle. Markkinoinnin tehtävä on tuoda asiakkaan näkökulma johtoryhmään. Kun yrityksen tavoitteet ja asiakkaan kokemus asetetaan rinnakkain, löytyy kaupallinen fokus: alue, jossa liiketoiminta oikeasti tapahtuu.
Hyvin johdettu yritys voi olla huonosti johdettu yritys
Johtoryhmissä osaamme kertoa tarkkaan missä kustannukset syntyvät, missä tuotanto vuotaa ja mikä projekti on myöhässä. Mutta sama johtoryhmä ei useimmiten osaa vastata siihen, miksi asiakas maksaa meille enemmän kuin kilpailijalle. Tai miksi hän ei maksa. Se ei ole markkinointijohtajan ongelma. Se on johtoryhmän ongelma.
Suurin osa asiakkaistasi ei ole ostamassa juuri nyt.
Useimmat tulevat asiakkaasi eivät ole juuri nyt ostamassa mitään. Siksi markkinoinnin arvoa ei voi mitata vain tämän viikon liideillä tai tarjouspyynnöillä. 95:5-sääntö muistuttaa, että kasvu alkaa usein paljon ennen kuin asiakas itse tunnistaa olevansa ostamassa.